Porotilamatkailu yhdistyksen säännöt


1. Yhdistyksen kotipaikka ja säännöt

Yhdistyksen nimi on Porotilamatkailu yhdistys ja sen kotipaikka on Rovaniemi.

2. Toiminnan tarkoitus ja laatu:

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää porotilamatkailussa toimivien yrittäjien yhteistoimintaa, lisätä poronhoitoalueen kansainvälistä ja kansallista vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta, sekä edistää ja kehittää porotilamatkailun yleisiä edellytyksiä tukeutuen paikalliseen perinteeseen ympäristöarvoja kunnioittaen, luontoa säästäen, yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yrittäjien, viranomaisen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:
  •  järjestää tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia poronhoitoalueen asukkaiden, yritysten, kiinteistönomistajien, julkishallinnon yms. tahojen kesken tavoitteiden ja toimintamallien yhteensovittamiseksi
  • tiedottaa jäsentensä toiminnasta ja palveluista, poronhoitoalueen elinkeinoista ja luonnonolosuhteista, historiasta, kulttuurista, nykytilasta ja tulevaisuudensuunnitelmista medioiden välityksellä ja järjestämällä tiedotustilaisuuksia
  • kehittää ja ylläpitää maksuttomia internet-kotisivuja ja muuta poromatkailuinformaatiota
  • suorittaa ja koordinoida porotilamatkailun toimialan tilastointia, markkinointi- ja muita tutkimuksia sekä alan julkaisutoimintaa
  • järjestää jäsenilleen koulutusta
  • edistää nuorten työllistymistä poronhoitoalueella, viemällä tietoa porotilamatkailu yrittämisestä kouluille mm. erilaisina luentoina, sekä tarjoamalla nuorille harjoittelupaikkoja alan yrityksissä sekä konsultoimalla maksutta tarvittaessa nuoria alalle aikovia yrittäjiä.
  • toimia ilman palkkiota asiantuntijana porotilamatkailuun liittyvissä asioissa ja antaa tässä tarkoituksessa mm. lausuntoja
  • hakea ja osallistua erilaisiin yhdistyksen tarkoitukseen ja tarkoituksen toteuttamiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin
  • harjoittaa yhteistyötä koti- ja ulkomaisten matkailutoimijoiden kesken
  • kehittää porotilamatkailuelinkeinon kannalta tärkeitä reitistöjä sekä porotilamatkailuyritysten saavutettavuutta, pyrkimällä saattamaan päättäjien tietoisuuteen porotilat, jotka voitaisiin reitittää esim. jo olemassa oleviin moottorikelkkareitteihin sekä yhteistyöllä muiden alan toimijoiden kanssa valitsemaan yhteisiä, turvallisia ja kestäviä reitistöjä esim. ratsastusvaellus – ja koiravaljakkoyrittäjien kanssa.
  • ylläpitää porotilamatkailun ohjelmapalveluissa käytettävien porojen rekisteriä
  • hoitaa porotilamatkailun ohjelmapalveluissa toimivien rekisteröityjen porojen terveyteen sekä vakuutus- ja korvausarvoon liittyviä asioita
  • valvoa ja kehittää porotilamatkailun laatua myöntämällä hakemuksesta porotilamatkailun laatumerkin
  • järjestää voittoa tavoittelematta vuosittain pidettävät Porotilamatkailupäivät
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallistuville voittoa tai muuta välitöntä etua.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankittuaan viranomaiselta asianmukaisen luvan  

  • hakea rahoitusta ja avustuksia julkisyhteisöiltä
  • järjestää keräyksiä, myyjäisiä, arpajaisia ja huvitilaisuuksia
  • omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta
  • ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia, testamentteja ja solmia sponsorisopimuksia
3. Jäsenet

Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä, tukijäseniä ja kannattajajäseniä. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä poronhoitoalueella poromatkailua harjoittava paliskunnan osakas tai hänen omistamansa oikeuskelpoinen porotilamatkailuyritys.

Lisäksi vuosikokous voi erillisestä anomuksesta ottaa varsinaiseksi jäseneksi myös sellaisen henkilön, joka ei ole paliskunnan osakas, mutta hän tai hänen pienimuotoinen yrityksensä toimii samalla alalla tai tuottaa porotilamatkailua tukevia tuotteita tai palveluita. Tällaisen jäsenen on vuosittain toimitettava hallitukselle kirjallinen selvitys hänen toimintansa jatkumisesta edelleen.

Tukijäseneksi voivat liittyä henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt. Tukijäsenellä ei ole äänioikeutta, mutta heillä on puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.

Kannattajajäseneksi voi liittyä jokainen luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Kannattajajäsenellä ei ole puhe- eikä äänioikeutta. Jäsenyyden vahvistaa yhdistyksen vuosikokous 2/3 läsnä olevien jäsenten enemmistön päätöksellä. Päätöksestä on ilmoitettava jäseneksi hakeutuvalle kirjallisesti. Jäsenrekisteriä ylläpitää yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä yhden vuoden kuluttua siitä, kun hän on jättänyt kirjallisen eroanomuksen yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittanut erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen on kuitenkin suoritettava kuluvan vuoden jäsenmaksu ja eroamisvuoden jäsenmaksu.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä vuosikokouksen 2/3 läsnä olevien jäsenten enemmistön päätöksellä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksun maksukehotuksesta huolimatta maksamatta tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai sen toiminnan ja tarkoituksen toteutumista tai on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut.

Jos vuosikokous em. syistä erottaa jäsenen, on jäsenen maksettava jo erääntyneet maksut sekä eroamisvuoden jäsenmaksu yhdistykselle. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen asiassa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

5. Maksut

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistyksellä on liittymismaksu, vuotuinen jäsenmaksu, ylimääräinen jäsenmaksu, tukijäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu.

Liittymis- ja eri jäsenmaksujen suuruudesta päätetään yhdistyksen vuosikokouksessa. Ne voivat olla erisuuruisia eri ryhmille.

Varsinaisella jäsenellä on liittymismaksu, jäsenmaksu ja tarvittaessa ylimääräinen jäsenmaksu. Ylimääräinen jäsenmaksu voidaan määrätä kattamaan vuosittaisia, odottamattomia kustannustason noususta aiheutuvia kustannuksia. Ylimääräinen jäsenmaksu ei voi olla vuotuista jäsenmaksua korkeampi. Ylimääräisen jäsenmaksun, jonka suuruuden päättää hallitus.

6. Hallitus

Yhdistyksen hallituksessa on kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja 6 varsinaista kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista 2 on kerrallaan erovuorossa. Kahtena ensimmäisenä vuotena erovuoroiset ratkaistaan arvalla. Jokaiselle jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.

Hallitukseen kutsutaan äänioikeudettomaksi asiantuntijaksi Paliskuntain yhdistyksen edustaja. Lisäksi hallituksen kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua myös muita äänioikeudettomia asiantuntijajäseniä. Hallituksen toimikausi on vuosi.

Yhdistyksellä voi olla hallituksen nimeämä toiminnanjohtaja sekä muita toimihenkilöitä. Toimihenkilöt eivät ole hallituksen jäseniä, mutta voivat toimia hallituksen esittelijöinä.

Hallituksen tehtävänä on valmistella kokousasiat ja toimeenpanna kokousten päätökset sekä valvoa, että yhdistyksen tehtävät tulevat hoidetuiksi vahvistetun budjetin mukaisesti. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

7. Yhdistyksen nimenkirjoittaminen

Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja rahastonhoitajalla erikseen, sekä hallitukselta nimenkirjoitusoikeuden saaneella henkilöllä yksin.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on poronhoitovuosi, (1.6 – 31.5.). Yhdistyksellä on vuosikokouksen valitsemat kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä elo- syyskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Tukijäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus ja kannattajajäsenellä läsnäolo-oikeus. Yhdistyksen kokouksessa päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljäätoista vuorokautta ennen kokousta jäsenille lähetetyllä sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai postitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:    
  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
  8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja toimikaudeksi, sekä uudet jäsenet erovuoroisten tilalle.
  9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
  10. Käsitellään jäsenten hyväksyminen ja erottaminen
  11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle heinäkuun loppuun mennessä, niin että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
                    Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kaksi kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistys katsotaan lakanneeksi, kun purkamisesta on tehty merkintä yhdistysrekisteriin.

                    Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

                    Pilttaussäännöt